Malinoiskasvatus ja verilinjat

Voidaan liioittelematta sanoa että modernin FCI-käyttömalinoisin takana ovat kaksi ”perus” kasvattajaa, joiden panosta ilman rotu ei olisi siinä asemassa missä se tänä päivänä maailmanlaajuisesti on: Luc Vansteenbrugge (des deux Pottois) ja Regis Lebon (du Boscaille). LV toi kasvatustyönsä kautta verilinjat koirien Meno ja Debber takana, ja erityisesti: Arat. Tätä verilinjaa on käytetty jälkeläistensä Dick1, Dick2; Mandro, Tarzan sekä Cartouche, Snap ja Louki kautta. Tunnetuimpina edustajinaan koirat G’bibber ja G’Vitou (“Warack”), on vaikeaa ellei mahdotonta löytää tänä päivänä malinoisia jolla ei olisi sukutaulussaan jompaa kumpaa näistä.

Siinä missä LV toi edellämainitut verilinjat, herra Lebon toi käyttöömme toiset, myöskin merkitykselliset linjat: koirien Grobber, Blondeau ja Juan kautta. Kaikki tässä mainitut koirat ovat NVBK-alkuperää, poikkeuksena Meno, joka hollantilaista alkuperää, joskin sekin isänsä Oscar kautta NVBK-linjainen.

Modernin käyttömalinoisjalostuksen periaate

Em. kasvattajien kasvatustyö on perustunut verraten yksinkertaiseen periaatteeseen, jota molemmat em. kasvattajat ovat eksplisiittisesti toteuttaneet. Ajatuksen perustana on että alunperin käyttömalinoiseja on ollut pääasiassa kahta päätyyppiä.

Tyyppi A:

Koirat jotka ovat nopeita, älykkäitä, temperamenttisia, vastaanottavaisia koulutukselle (=ohjattavia) mutta eivät aina riittävän kovia kestääkseen koulutusta (Ring-)kilpailujen ylimmille tasoille. Usein väriltään tummempia

Tyyppi B:

Atleettisia, vankkarakenteisia koiria, erittäin tasapainoisia, taistelunhaluinen luonne, kestävät kovaakin käsittelyä,  voimakkaita työskentelyssään

Kun tyyppiä A ja B olevat koirat yhdistetään, ensimmäisessä polvessa voi tulla erittäin korkealaatuisia jälkeläisiä, mikäli vanhempien resessiiviset ominaisuudet täydentävät toisiaan. Toisessa polvessa on mahdollisuus varmistaa tulos linjaamalla isä- tai emä-puolella halutuntyyppiseen (A tai B) koiraan. Kolmas ja neljäs polvi tarjoaa kasvattajalle mahdollisuuden jatkaa ”puoliverisellä” (A+B) koiralla tai suunnata toista tyyppiä (A tai B) kohti. Ei ole olemassa mestaria jota ei olisi tuotettu tämäntyyppisellä jalostuksella.

Aihetta  on esitetty tarkemmalla tasolla A. Varletin kirjassa ”Les Bergers Belges”.

Esimerkkejä kantakoirien jakautumisesta em. kategorioihin:

Arat: tyyppi ”B”, Debber ”AB”, Leos ”B”, Meno ”Ba”, Grobber ”B”, Blondeau “AB”, Juan “Ab”. Lisäksi: Flap “A”, Rusky:”AB”, Xjellaba:”B”, Cartouche ”B”.
Grobber, selkästi tyyppi B:

Grobber (video: Mike Fransen, http://www.sportingdogs.be)

Historiallista syistä johtuen Ranskassa koirat painottuvat enemmän tyyppiin A, B- tyyppiä olevia koiria on olemassa mutta huomattavasti vähemmän kuin Belgiassa. Ranskalainen koirankoulutustyyli ja Ranskan ring:in vaatimukset suosivat enemmän tyyppiä A olevaa koiraa. Lisäksi ennen kuin 80-luvun loppupuolella Deux Pottois- ja Boscaille-kasvattajien vaikutus rupesi näkymään ranskalaisten malinoisien tyypissä, sikäläiset koirat olivat enemmän Rusky/Flap-linjaa. Erityisesti Flap-linjaiset koirat ovat tyypillisesti pieniä, nopeita, reaktiivisia, usein herkkiä koiria.
Mitä tulee Boscaille-kasvattajaan, hän on hakenut enemmän tyyppiä B. LV:n mielestä parhaat käyttökoirat syntyivät linjaamalla Cartoucheen (tyyppi B) ottamalla tähän mukaan Flap-linjaa (tyyppi A).

Esimerkki tästä Quarl des deux Pottois:

isä: Elgos du Chemin des Plaines, iii: Gibber (tyyppiä B), muuten suvussa olevat koirat ovat linjaa Rusky (AB),
emä: Miki des Deus Pottois, ei: Toby 2 (NVBK, lähempänä tyyppiä B), ee Maya, eei: Cartouche (tyyppi B), eee: Tipsy vant Peersbos, => Flap (tyyppi A)

Suomalaisten malinoisien eräänlainen ”kantanarttu”, Sisley des deux Pottois:

i: Pacha des deux Pottois (G’Bibber 2-2, yhdistettynä Flap-linjaan (A))
e: Lady des deux Pottois (G’Vitou, Grobber (B), yhdistettynä Flap-linjaan (A))
Toinen esimerkki on Lucas des Deux Pottois, koira jota moni sen tuntenut on pitänyt yhtenä kova purui- simmista tuntemistaan koirista. Tässä koirassa tyyppi A ei ole edustettuna, koska tuohon aikaan sen kasvattaja haki Arat-linjaa, tässä tapauksessa Cartouchen ja Tarzanin kautta:
i: G’Bibber (tyyppi B, linjattu Arat 3-3) ii: Cartouche (tyyppi B) ei: Yourie
e: Gina des deux Pottois ei: Gordon ”Tarzan” (tyyppi B) ee on linjoista Grobber/Blondeau

NVBK-linjat, taustaa

Malinoisin (alk. mechelaar) yhteydessä puhutaan usein NVBK-linjoista, ovatko NVBK-malinoisit sekarotuisia ns. x-malinoiseja koska ne eivät kuulu FCI:n alaiseen rekisteriin? X-malinois-termi on peräisin Hollannin KNPV-järjestelmästä jossa on tehty voimakkaita risteytyksiä malinoisin ja joidenkin muiden rotujen välillä. Belgian puolellakin risteytyksiä on harrastettu, tosin huomattavasti lyhyemmällä aikavälillä, lähinnä 60-luvun lopulla ja niihin on käytetty lähinnä saksanpaimenkoiria, vrt. doggi/molossiristeytykset rajan pohjoispuolella. Risteytysten voimakkuutta kuvaa koirien väri, hollannissa x-malinoisit ovat usein tummia tai niillä on saksanpaimenkoiratyyppinen mantteli. NVBK:ssa koirat ovat usein väriltään vaaleita tai punertavia ja todella tummia koiria on lukumääräisesti vähän.

Mitä ko. termillä mahdetaan tarkoittaa? Käyttölinjaisten malinoisien voidaan sanoa tulevan kolmesta päälinjasta, jotka menevät seuraaviin koiriin:

1. Sirol, synt.44, joka on B-tyypin kantaisä ja kaikkien edellämainittujen koirien (Arat, Gordon,… ) takana. (kuva:)

2. Rusky, synt. 68, ranskalaisten koirien kantaisä, tyypiltään A ja B väliltä

3. Flap (Blackie van de Welkom), synt. 56, tyyppiä A, myöskin tämä esiintyy voimakkaasti ranskalaisten koirien takana.

Näistä koirista kaksi ensin mainittua ovat NVBK-peräisiä koiria. Lisäksi kuten edellä mainittiin, paperillisten malinoisien jalostustyö on perustunut NVBK-linjojen käyttämiseen, joita sitten on yhdistetty Flap/Rusky-taustaisiin koiriin. Näin on saatu keskimäärin hallittavuudeltaan ja ohjattavuudeltaan parempia koiria.
Jos katsotaan Ranskan tai Saksan malinois-kantoja, edellisessä on käytetty 80-luvulta alkaen voimaakkaasti NVBK-linjaisia (G’Vitou/Gibber/Espoir = Arat, Grobber, vanhaa linjaa) koiria ja saatu muutettua koirakantaa paremmin koulutusta kestäväksi – parhaiten koirissa tapahtuneen eron näkee katsomalla 80-luvun ja 90-luvun Ranskan ring-finaalinauhoituksia. Saksalaiset koirat menevät 4-5 polvessa Löwenfels-koiriin jotka ovat enemmän tai vähemmän NVBK-koirien jälkeläisiä. Näin ollen on ajan hukkaa keskustella siitä ovatko modernit FCI-paperilliset malinoisit NVBK-linjaisia vai eivät sillä ne ovat kaikki alkujaan enemmän tai vähemmän NVBK-alkuperää. Tätä mielenkiintoisempi kysymys on se minkälaisella menetelmällä kussakin maassa on viimeisten vuosien aikana jalostusmateriaalia karsittu, koska sekä Ranskan että Saksan kilpailulajit poikkeavat voimakkaasti Belgian ringistä, tuottaen erilaista koiramateriaalia. Lisäksi koejärjestelmä (SchH/IPO) ja koulutustapa esim. Saksassa on huomattavasti vähemmän hyvää koiramateriaalia selektoiva verrattuna Belgian vastaavaan.
Edelläkuvatuista kahdesta päätyypistä juuri NVBK-linjoissa esiintyy voimakkaimmin koiratyyppi B. Tämä johtunee useasta syystä:

– B-tyypin koiria tuottavat verilinjat ovat juuri NVBK-alkuperää ja johtavat 40-luvun belgian ring-koiraan Siroliin (synt. 44)
– ranskalaiset koirat ovat olleet 80-luvulle historiallisista syistä johtuen (kts. P. Engelin haastattelu) pääosin Rusky/Flap-taustaisia koiria, jotka eivät ole yleensä tyyppiä B
– Belgian ring-lajin ympärillä vallitseva koulutustapa ja karsiva koejärjestelmä suosii vahvantyyppisiä koiria
– NVBK-piireissä ranskalaiset verilinjat, jotka ovat usein Flapin (tyyppi A) kautta LOB (Belgian vanha kennelklubi) alkuperää, eivät ole kuin satunnaisesti edustettuina.

Esimerkkejä tämän hetken NVBK-koirista ja linjoista niiden takana:

Eriem (Cat.3 mestari 2004, cat.2 mestari 2006) – Wolf – Oke Muizenbois – Leos – Debber

B’Torro – Dax – Oke – Leos – Debber

Atim (Cat.1 mestari 200?)- Rakky – Warre Resterhof – Oke – Leos – Debber

Grobber – Missou

TBio (Antwerpen aluemestari ’96) – Naurrits – Gbibber – Cartouche – Castor v Kronenbourg

Scaramouche – Scaramouche – Cartouche – Castor v Kronenbourg
-> Arat 

Enig (e: -> Arat) – Tourtel -> Debber

Zodt (Cat.2 mestari 2001) – Mauro v Wever -> Grobber

Sam (tunnettu jalostuskoira)- Tom vh Muizenbos – O’sam – Snap => Arat

Urpauwer (Cat.2 mestari 1995)- Rambo vh Muizenbois – Toby II (e: -> Arat) – Toby

 

Torky (i: Enig, e: -> Loebas)
Väärät paperit?

Vanhat verilinjat  ovat perinteisesti olleet Belgiassa edustettuna Saint Hubertuksen (FCI:n alainen Belgian kennelliitto) ulkopuolella, olihan 70-luvulla olemassa vain 2 kasvattajaa jotka tuottivat FCI-paperillisia koiria. Suuret massat ja varsinainen jalostustyö oli NVBK:ssa ja jossain tapauksessa ns. Belgian vanhan kennelliiton takana (LOB-rekisteri). Näiden koirien käyttö jalostukseen KKUSH:n alaisuudessa on edellyttänyt erinäisiä toimenpiteitä, joista helpointa on ollut toisen koiran paperien käyttäminen. Tämä vaikeuttaa sukutaulujen (ja verilinjojen) tutkimista ja useimmiten koiran todellisen suvun selvittäminen on suorastaan mahdoton tehtävä. Tässä listauksessa on mainittu joitakin tunnettuja jalostuskoiria sekä niiden oikeat vanhemmat ja/tai verilinjat niistä kiinnostuneille:

Gabon du Boscaille (Dick2 – Limona van den Bill: Erk/Dina) Limona: Willy v.d Drieselsin emä.

Saxe du Boscaille (Kim du Boscaille – Leiv:in tytär:Hilke/Fanny )Leiv: Willy v.d Drieselsin isä

Gaillard du Boscaille (Espoir du Boscaille –  Zorina du Boscaille: linjaus:Juan).

Espoir du Boscaille = Erk:in veli (Grobber – Caporin tytär:Rolf/Fleure).

Kim du Boscaille(Gabon du Boscaille – Flamme du Boscaille:Cadix/Juan).

Krack du Boscaille(Gabon du Boscaille – Héla du Boscaille:Espoir/Folly)Héla: Hyddron sisiko.

Nik van Nedyerevhof (Linjaus :Meno Cojak:in/Boss:in kautta: Bicoun veli – Gabon:in sisko:Dick2).

Jazz(Tourtel van T’Muizenbos – Van HawaÏ-linjaan: Cartouche/Tipsy).

Larry du Vulcain =  linjaus Cartouche ja Xjellaba, lisäksi Toby2,Tipsy ja Urgo

3 veljestä: Nelton des deux Pottois ”Zorro”/Nardo ”Rocky” (Losh-rekisteri)/T’Bio (NVBK-rekisteri):  i: Naurrits (NVBK mestari Cat.2 ’87), e: Lice vant Muizenbos (i: Snel, e: Hanana (i: Gordon ”Tarzan”)

Quintin des deux Pottois (Match des 2 Pottois – Ouly des 2 Pottois): linjaus 2-3-4-4 Cartouche, lisäksi Toby 2, Tipsy vant Peersbos (=>Flap)

Muutama merkittävä 80/90-luvun lopun ranskalainen jalostuskoira:

Ivan/Itusk des Deux Pottois: (Cartouche – Fury des 2 Pottois), Fury: Dax des 2 pottois-Erika des deus Pottois ) 2-2 linjaus: Vizir du Chriscarol

Judex: i: Kim du Boscaille (Gabon=>Grobber) – Clock du Calvaire aux Acacias (linjaa Xjellaba, Vass, Cartouche, Rusky)

L’Cosaque des 2 Pottois (i: G’vitou (ii: Cartouche) – e: La Douche (Leopol-Faria), 3-3 linjaus Gordon “Tarzan”

Espoir du Boscaille “Micky”, I: Grobber

 

Espoir du Boscaille

Koira nimeltä ”Dax”

80-luvun loppupuolella eräs ranskalainen harrastaja (GC) vei kotiinsa ”Daxin”, 5-viikkoisen pennun, (huom. Ranskan ring ’93 finalistin ”Dylickin” veli) joka osoitti jo nuorena poikkeuksellisia työskentelyominaisuuksia. Eräänä päivänä omistajan ollessa poissa, koira katosi. Uuden ”omistajan” ongelma oli että sillä oli rinnassa tuntomerkki, iso valkoinen ”risti”, minkä vuoksi se pidettiin koko nuoruusikänsä ajan piilossa. Niihin aikoihin GC otti uuden pennun, jota rupesi kouluttamaan ringiin, mutta hän ei unohatanut Daxia koskaan.

Myöhemmin kilpaillessaan GC törmäsi koiraan, joka myöskin kilpaili ja jolla oli epätavallisen värinen ”etumus” . Sen ohjaaja ei kuitenkaan suostunut esittelemään koiraansa, sanoen sen olevan vihainen. GC oli epäluuloinen, koska koira muistutti kovasti Daxia. Tämän koiran nimi oli Elgos du Chemin des Plaines… eräänä kilpailupäivänä GC kuuli totuuden Elgosin lähipiiriin kuuluvilta henkilöiltä. Pian kuitenkin Elgos oli myyty uudelle omistajalleen Luc Vansteenbruggelle, kennel ”des deus Pottois” jolla siitä tuli jalostuskoira ja moninkertainen Mondioring MM-kilpailuosanottaja, mm. 2 kertaa MM-hopeata.

Elgos:

i: Atos (ii: Gbibber, ei: Phara de l’attaman, iii: Cartouche, eii: Loff de l’attaman)
e: Barbie (ei: Vargas de la Fontaine du Bois, ee: Anisette, eei: Vargas dela Fontaine du bois)

Esimerkkinä jälkeläisistä Stoned van de Duvetorre:  kasvattaja J. Weckhuyzen saavutti positiivisen lopputuloksen yhdistämällä Elgosin narttuun joka oli erittäin ahtaasti linjattu Cartoucheen. Lisäksi sen takana tuli Gaillard du Boscaille, i: Espoir du Boscaille, ii: Grobber, ie: Zorina du Boscaille (linjattu Juaniin).

Koiraa ostaessaan LV kiinnitti huomiota seuraaviin seikkoihin:
Koiran potentiaaliset ominaisuudet: hypyt, otteen laatu, hankinnan tulokset
Koiran geneettiset realiteetit: Gbibber + linjattuina Flap/Rusky

x x x

Tekstissä esiintyvät sukulaisuus ym. -viittaukset perustuvat epävirallisiin tietoihin, eikä kirjoittaja ota vastuuta niitden paikkansapitävyydestä.

Lähteet:
M. Cavaillen kirjoitukset
P de Wailly/A. Varlet: Les Bergers Belges
Jürgen Rixen: Der Gebrauchshund/”Schau Dir die Ergebnisse der Malis in den letzten 2 Jahren bei der FCI-WM an”
Anne Weitz-Heeland/ Geschichte des Malinois

Huom. tekstiä ei saa lainata ilman  kirjoittajan lupaa!